Pyyntörukous anteeksi pyytämiseksi

أَللَّهُمَّ إنِّي أَعْتَـذِرُ إلَيْـكَ

Ällaahummä innii ä’-täthiru iläi-k-,

Oi Allah, todellakin pyydän Sinulta anteeksi,

مِنْ مَـظْلُوم ظُلِمَ بِحَضْرَتِي فَلَمْ أَنْصُرْهُ،

mim- mädh-luumin dhulimä bihädh-ratii fäläm- än-suur-h-,

sitä, että henkilöä kohdeltiin väärin, enkä auttanut häntä,

وَمِنْ مَعْرُوف أُسْدِيَ إلَيَّ فَلَمْ أَشْكُرْهُ،

wa min- ma’-ruufin us-dijä iläjjä fäläm- äsh-kur-h-,

ja sitä, että minulle myönnettiin palvelus, enkä kiittänyt siitä,

وَمِنْ مُسِيء أعْتَذَرَ إلَيَّ فَلَمْ أَعْذِرْهُ،

wä min- musii-in ä’-täthära iläjjä fäläm- ä’-thir-h-.

ja sitä, että pahantekijä pyysi minulta anteeksi, enkä antanut hänelle anteeksi,

وَمِنْ ذِيْ فَاقَة سَأَلَنِي فَلَمْ اُوثِرْهُ،

wä min- thii- fääqatän sä-älänii fäläm- uuthir-h-.

ja sitä, että tarvitseva henkilö pyysi minulta, enkä suosinut häntä itseni yli,

وَمِنْ حَقِّ ذي حَقٍّ لَزِمَنِي لِمُؤْمِن فَلَمْ أوَفِّـرْهُ،

wä min- häqqi thii häqqil läzimänii limu-minin fäläm- uwäffir-h-.

ja sitä, että oikeutta uskovaisen, jolla on pakottava oikeus minuun nähden, en täyttänyt,

وَمِنْ عَيْبِ مُؤْمِن ظَهَر لِي فَلَمْ أَسْتُرْهُ،

wä min- ‘äi-bi mu-minin dhahära lii fäläm- äs-tur-h-,

ja sitä, että uskovaisen vikaa, joka tuli minulle ilmeiseksi, en peittänyt,

وَمِنْ كُلِّ إثْم عَرَضَ لِيْ فَلَمْ أَهْجُرْهُ.

wä min- kulli ith-min ‘äradha lii- fäläm- äh-dzur-h-.

ja jokaista syntiä, joka esitteli itsensä minulle, ja jonka välttämisessä epäonnistuin.

أَعْتَذِرُ إلَيْكَ يَا إلهِي مِنْهُنَّ وَمِنْ نَظَائِرِهِنَّ

Ä’-täthiru iläi-kä jää iläähii min-hunnä wä min- nädhaa-iri hinn-

Pyydän anteeksi Sinulta, oi Jumalani, kaikkia näitä, ja niiden kaltaisia,

اعْتِذَارَ نَدَامَة

i’-tithäära nädäämäh-.

pyytäen anteeksiantoa katuen,

يَكُونُ وَاعِظاً لِمَا بَيْنَ يَدَيَّ مِنْ أَشْبَاهِهِنَّ.

jäkuunu wää’idhal limää bäi-nä jädäjjä min- äsh-bäähihinn-.

mikä saattaa toimia neuvonantajana samanlaisia edessäni olevia asioita vastaan.

فَصَلِّ عَلَى مُحَمَّد وَآلِهِ

Fäsalli älää muhämmädiuu wä äälih-.

Joten siunaa Muhammadia ja hänen perhettään,

وَاجْعَلْ نَدَامَتِي عَلَى مَا وَقَعْتُ فِيهِ مِنَ الـزَّلاّتِ

wädz-‘äl- nädäämätii ‘älää mää wä qa’-tu fiihi minäzzälläät-,

ja tee katumuksestani vuoksi erheiden, joihin olen sortunut,

وَعَزْمِي عَلَى تَـرْكِ مَا يَعْـرِضُ لِيْ مِنَ السَّيِّئـاتِ

wä ‘äz-mii ‘älää tär-ki mää jä’-ridhu lii- minässäjji-äät-,

ja päättäväisyydestäni pidättäytyä pahoista teoista, jotka esittäytyvät minulle,

تَوبَةً تُوجِبُ لِيْ مَحَبَّتَـكَ

täu-bätän tuudzibu lii- mähäbbätäk-,

katumus, joka tekee Sinun rakkaudestasi minua kohtaan pakollista,

يا مُحِبَّ التَّوَّابِيْنَ.

Jää muhibbättäwwääbii-n-.

Oi, niiden rakastaja, jotka katuvat.

Lähde: Al-Sahifa Al-Sajjadiyyah, duaa 38

Author: Editor