“Jos olisi olemassa väärinkäsityksiä, tulisi tässä selventää, ettei imaami Husainin (rauha hänelle) sureminen ole lainkaan bid’ah (innovaatio, uudistus uskonnossa). Sen aloitti pyhä islamin profeetta (rauha hänelle ja hänen perheelleen) itse, enemmän kuin 50 vuotta ennen tapahtumaa; ja uskovien äiti, Umm Salmah, näki hänet näyssä Husainin (rauha hänelle) marttyyriuden päivänä suremassa Husainia (rauha hänelle). Ja Allah on määrännyt tuhansia enkeleitä itkemään imaami Husaiinin (rauha hänelle) haudalla ylösnousemuksen päivään saakka. Nämä perimätiedot on kerrottu sunni-kirjoissa, ja ne näyttävät, että tämä tietty sureminen on pyhän profeetan (rauha hänelle ja hänen perheelleen)ja enkeleiden sunna eli tapa:
1.) Noin 50 vuotta ennen Karbalan tapahtumaa profeetta Muhammad (rauha hänelle ja hänen perheelleen) itki, kun enkeli kertoi hänelle, että Husain (rauha hänelle) tulisi tapetuksi Yazidin armeijan toimesta Karbalassa. Sitten Gabriel kysyi, “Oi Jumalan profeetta, haluatko että annan sinulle maata marttyyriuden paikasta?” Profeetta (rauha hänelle ja hänen perheelleen) sanoi; “Kyllä”. Gabriel antoi hänelle kädellisen Karbalan maata ja profeetta Muhammad (rauha hänelle ja hänen perheelleen) alkoi itkeä kontrolloimattomasti. Tämä perimätieto on talletettu Mishkatul-Mazabihissa, Imam Ahmad bin Hanbalin Musnadissa, Allamah Ibn Hajar Makkin as-Sawaiqul Muhriqahissa ja Imam Ghazalin Sirrul-‘alaminissa; ja sen on kertonut Imam Sha’abi, Imam Baihaqi, Imam Hakim ja paljon muita perimätieteilijöitä. Profeetta (rauha hänelle ja hänen perheelleen) antoi sen maan vaimolleen, Ummul Mu’mineen, Umm Salmahille, ja kertoi hänelle, “Kun näet tämän maan muuttuvan vereksi, tiedä että Husain on tullut marttyyriksi.”
2.) 10. päivä muharram-kuukautta, vuonna 61 Hijran jälkeen, Umm Salmah nukkui iltapäivällä, kun hän näki profeetan (rauha hänelle ja hänen perheelleen) unessaan: Hän seisoi siellä traagisessa tilassa, hänen hiuksensa olivat pölyiset ja nuhruiset, ja hänen kädessään oli pullo täynnä verta. Umm Salmah kysyi häneltä, mitä se oli. Profeetta (rauha hänelle ja hänen perheelleen) sanoi, “Tämä on Husainin ja hänen seuralaistensa verta. Olin keräämässä sitä tästä aamusta lähtien.” Umm Salmah heräsi ylös ja kiirehti kohti pulloa, joka sisälsi Karbalan maata; hän näki punaisen veren virtaavan siitä. Sitten hän itki ja kutsui sukulaisensa ja alkoi surra Husainia. Tämä perimätieto on kerrottu Imam Ahmad bin Hanbalin Musnadissa, as-Sawaiqul Muhriqahissa, Mishkatul-Masabihissa, Sahih Tirmidhissa ja muissa kirjoissa.
3.) Shaikh ‘Abdul Qadir Jilani kirjoittaa kirjassaan Ghunyatut-Talebeen, osa. II, sivu 62; “70 000 enkeliä tuli Husain bin Alin haudalle hänen marttyyriutensa jälkeen ja he surevat häntä ja jatkavat itkemistä tuomiopäivään saakka.”
4.) Jumala sanoo Koraanissa faaraosta ja hänen armeijastaan: “Ei taivas ja maa heitä itkeneet, eikä heille suotu lykkäystä.” (Ad-Dukhaan, 44:29)
Imam Muslim tallentaa tämän jakeen selityksessä, “Kun Husain tuli marttyyriksi, taivas samoin kuin maa itkivät häntä ja taivaan itku on sen oleminen punainen.” (Sahih Muslim)
Lähde: lyhentäen suomennettu Sayyid Saeed Akhtar Rizvin kirjoituksesta otsikolla Martyrdom of Imam Husayn [a] and the Muslim and Jewish Calendars kirjassa Al-Serat – A Journal of Islamic Studies
