Mitä tarkoittaa mawla?

Mawlan merkitys – Maulana S Mohammad Rizvi, Toronto

Sunni-väittelijöiden vastausstrategia heidän vastaväitteessään koskien tapahtumaa tai hadithia, jonka shialaiset ovat tuoneet esille, on antaa sille merkitys, joka turvaisi heidän uskomuksensa.

He käyttävät hyväkseen sitä tosiasiaa, että mawla-sanalla on useita merkityksiä; mestari, herra, orja, suojelija, edunsaaja, suosija, asiakas, ystävä, naapuri, kumppani, poika, setä, serkku, johtaja ja seuraaja. Sunnit sanovat, että mawla-sana, jonka Profeetta Muhammad (sawa) lausui Ghadir Khummissa, ei tarkoita “mestaria” tai “herraa” vaan että se tarkoittaa “ystävää”.

Tämä on vaihe, johon länsimainen islamin oppineisto on päätynyt Ghadirin hadithin asiassa. Selittäessään Profeetan (sawa) lausuman asiayhteyttä L. VecciaVaglieri seuraa sunni-tulkintaa. Hän kirjoittaa seuraavasti:

Tässä kohtaa Ibn Kathir osoittaa olevansa edelleen tarkkanäköinen historioitsija yhdistäessään Ghadir Khummin asian tapahtumiin, jotka tapahtuivat Alin (as) johtaman Jemenin tutkimusmatkan aikana, 10/631-2, ja Ali (as) oli saapunut takaisin Mekkaan juuri ajoissa tapaamaan siellä Profeetan (sawa) hänen jäähyväispyhiinvaelluksensa aikana. Ali (as) oli ollut hyvin tiukka jakaessaan sotasaalista ja hänen käytöksensä oli nostattanut vastustusta; hänen oikeudenmukaisuudestaan oli herännyt epäilyksiä, häntä oli moitittu ahneudesta ja syytetty vallan väärinkäytöstä. Täten on melko todennäköistä, että laittaaksensa pisteen näille syytöksille Muhammad (sawa) halusi näyttää julkisesti arvostuksensa ja rakkautensa Alia (as) kohtaan. Ibn Kathirin on täytynyt päätyä samaan loppupäätelmään, sillä hän ei ole unohtanut lisätä, että Profeetan (sawa) sanat lopettivat kuiskuttelut Alia (as) vastaan.

Milloin tahansa sanalla on useampi kuin yksi merkitys, on todellakin yleinen käytäntö katsoa lausunnon asiayhteyttä ja tapausta ymmärtääkseen puhujan aikomus. Ibn Kathir ja muut sunni-kirjoittajat ovat yhdistäneet Ghadir Khummin tapauksen Jemenin tutkimusmatkan tapahtumiin. Mutta miksi mennä niin pitkälle taaksepäin ymmärtääkseen mawlan merkityksen, miksi ei katsota koko saarnaa, jonka Profeetta (sawa) antoi Ghadir Khummissa? Eikö ole yleinen käytäntö katsoa lausunnon välittömään asiayhteyteen mieluummin kuin katsoa kaukaisiin tapahtumiin ajallisesti ja paikallisesti?

Kun katsomme Pyhän Profeetan (sawa) lausunnon välittömään asiayhteyteen Ghadir Khummissa, löydämme seuraavaa:

1. Kysymys, jonka hän esitti juuri ennen julistusta. Hän kysyi, “Eikö minulla ole enemmän valtaa teidän yllenne (awla-be-kum) kuin teillä itsellänne?”, jolloin ihmiset vastasivat “Kyllä, totisesti”, silloin Profeetta (sawa) julisti: “Kenen tahansa mawla minä olen, tämä Ali on myös hänen mawlansa.” Tosiaankin, mawla-sana tässä asiayhteydessä sisältää saman merkityksen kuin awla-sana: olla enemmän valtaa.

2. Julistuksen jälkeen Profeetta (sawa) lausui seuraavan rukouksen: “Oi Allah! Rakasta häntä, joka rakastaa Alia, ja ole vihollinen Alin viholliselle; auta häntä, joka auttaa Alia ja hylkää hänet, joka hylkää Alin.” Tämä rukous itsessään osoittaa, että sinä päivänä Alille (as) oli uskottu asema, mikä tekisi joistakin ihmisistä hänen vihollisiaan ja että hän tarvitsisi kannattajia suorittaakseen velvollisuutensa. Tämä ei voinut olla mitään muuta kuin mawlan asema johtajan, mestarin ja herran merkityksessä. Onko auttajia koskaan tarvittu ystävyyden jatkamiseen?

3. Profeetan (sawa) lauselma Ghadirissa, että “Näyttää väistämättömältä, että minut kutsutaan pian pois (Allahin toimesta) ja minä vastaan kutsuun.” Oli selvää, että Profeetta (sawa) teki järjestelyjä muslimien johtajuuden suhteen hänen kuolemansa jälkeen.

4. Profeetan (sawa) seuralaiset (ra) onnittelivat Alia (as) viittaamalla häneen nimellä “Amirul Mumineen”, Uskovien Johtaja. Tämä ei jätä tilaa epäilyksille koskien mawla-sanan merkitystä.

5. Tapahtuma, paikka ja aika. Kuvittele, että Profeetta (sawa) keskeyttäisi matkansa keskipäivällä viivyttäen lähes sataatuhatta matkustajaa polttavan auringon alla Arabian aavikolla, laittaen heidät istumaan pistävälle paikalle polttavalle hiekalle, ja tehden saarnatuolin kameleiden satuloista ja kuvittele sitten hänen toimittavan pitkän saarnan ja näiden ennakkotoimenpiteiden jälkeen hän julistaa, että “Kuka tahansa pitää minua ystävänään, Ali on myös hänen ystävänsä!” Miksi? Koska jotkut (ei kaikki satatuhatta ihmistä, jotka olivat kokoontuneet sinne) olivat suuttuneita Alille (as) siitä tavasta, jolla hän oli käsitellyt sotasaaliin jakamista seuralaisten kesken Jemenin tutkimusretken jälkeen! Eikö se ole naurettava ajatus?

Toinen tapa löytää merkitys sille, että Profeetta (sawa) käytti mawla-sanaa Alista (as), on katsoa miten ihmiset ymmärsivät sen Ghadir Khummissa. Ottivatko he mawla-sanan ystävä-merkityksessä vai mestarin tai johtajan merkityksessä? Hassan ibn Thabit, kuuluisa Profeetan (sawa) runoilija, kirjoitti runon Ghadir Khummin tapauksesta samana päivänä. Hän sanoo:

Sitten hän sanoi hänelle: “Seiso ylös, oi Ali, koska olen mieltynyt tekemään sinusta Imaamin ja Oppaan minun jälkeeni. Tässä lauseessa Hassan ibn Thabit on ymmärtänyt mawla-termin Imaamin ja Oppaan merkityksessä, mikä selvästi todistaa, että Profeetta (sawa) puhui seuraajastaan ja ettei hän esitellyt Alia (as) ystävänä vaan johtajana.

Jopa Umar ibn al-Khattabin sanat ovat mielenkiintoisia. Hän onnitteli Imaami Alia (as) näillä sanoilla: “Onneksi olkoon, oi Abu Talibin poika, tänä aamuna sinusta tuli jokaisen uskovan miehen ja naisen mawla.” Jos mawla tarkoitti “ystävää”, miksi onnittelut? Oliko Ali (as) jokaisen uskovan miehen ja naisen vihollinen ennen Ghadirin päivää? Nämä välittömät asiayhteydet tekevät erittäin selväksi sen, että Profeetta (sawa) puhui perustavaa laatua olevasta vallasta, että Alilla (as) on hänen omaan valtaansa verrattavissa oleva valta muslimien ylle. Ne todistavat, että mawlan merkitys Ghadirin hadithissa ei ole “ystävä” vaan “mestari, herra tai johtaja.

Loppupäätelmä

Tässä kevyessä tutkimuksessa, olen näyttänyt, että Ghadir Khummin tapahtuma on historiallinen tosiasia eikä sitä voida vastustaa; että tutkiessaan shialaisuutta orientalistien ennakkositoutuminen juutalais-kristilliseen perinteeseen oli sekoittunut sunnien ennakkoluuloihin shialaisia vastaan. Sen seurauksena Ghadir Khummin tapaukseen oli suhtauduttu välinpitämättömästi useimpien länsimaisten oppineiden keskuudessa ja saivat alkunsa unohduksesta tullakseen käsitellyksi epäluuloisesti ja uusilla tulkinnoilla.


Lähde: The Minister Monthly Magazine, Volume 21, Issue 6, June 2003

Author: Editor