Epäuskon lajit

Jumalan, Armeliaan Armahtajan Nimeen.

“Niille, jotka eivät usko, on sama, varoitatko heitä vai et: eivät he kuitenkaan usko. Jumala on sinetöinyt heidän sydämensä ja korvansa, ja heidän silmillään on side. Heitä odottaa ankara rangaistus.” (2:6-7)

Az-Zubayri sanoo, että hän sanoi As-Sadiqille (as): “Kerro minulle kuinka monta al-kufrin (epäusko, uskottomuus, peittäminen) tapaa on Allahin Kirjan mukaan? Mahtava ja Suuri on Hän!” Hän (Imaami) sanoi: “Allahin Kirjan mukaan epäuskoa on viittä tyyppiä. On kieltämisen epäusko (kieltämistä on kahdenlaista), ja epäuskoa hylkäämällä, mitä Allah on määrännyt, sekä tunnustamattomuuden ja kiittämättömyyden epäuskoa. Mitä tulee kieltämisen epäuskoon, se on Herruuden kieltämistä; se on niiden puhetta, jotka sanovat: “Ei ole olemassa Herraa (eli Luojaa), eikä Puutarhaa eikä Tulta”. Se on kahden epäuskoisten ryhmän puhetta, joita kutsutaan ateisteiksi. Ja he ovat niitä, jotka sanovat: “mikään ei tuhoa meitä paitsi aika” (45:24). Se on uskonto, jonka he ovat keksineet, koska se näytti heistä hyvälle, mutta heillä ei ole yhtään todistetta kannattamaan heidän näkemystään. Siksi Allah on sanonut (heistä): “Ja heillä ei ole mitään tietoa siitä; he ainoastaan arvailevat” (ibid.). Ja Hän sanoi myös: “Varmasti ne, jotka eivät usko, on heille sama varoitatko heitä vai et, he eivät usko.” (al-Kafi)

Ja mitä tulee toiseen epäuskon lajiin, se on kieltämistä tietämisen jälkeen; se tarkoittaa, että kieltäjä kieltää (Jumalan olemassaolon), mutta hän tietää (hyvin) että Hän on Totuus, ja hän on vakuuttunut siitä (sydämessään). Ja Allah on sanonut (sellaisista ihmisistä): “Niin he kielsivät ne vääryyttään ja korskeuttaan, vaikka olivat itse vakuuttuneita niistä” (27:14); “…ja olivathan he rukoilleet selkeää ratkaisua uskottomia vastaan. Kun siis se, minkä he hyvin tunsivat (eli Profeetta), saapui, he kieltäytyivät uskomasta siihen. Jumala kirotkoon uskottomat!” (2:89).

Joten tämä on selitys kahdenlaiselle kieltämiselle.

Ja kolmas epäuskon tapa on kiittämättömyys (Allahin) siunauksista.; ja se on kuten Allah sanoo lainaten (Profeetta) Salomoa (as).

“Tämä on Herrani armo, jolla Hän koettelee, olenko kiitollinen vai kiittämätön. Joka on kiitollinen, on sitä omaksi edukseen, ja joka on kiittämätön, tietäköön, että Herrani on Vauras, Jalo.” (27:40) “Jos olette kiitollisia, annan teille lisää, mutta jos olette kiittämättömiä, on rangaistukseni ankara.” (14:7) “Muistakaa Minua, niin Minä muistan teitä! Olkaa Minulle kiitollisia, älkää kiittämättömiä.” (2:152) (Kaikissa näissä jakeissa Allah on käyttänyt sanaa al-kufr = epäusko, osoittaa kiittämättömyyttä.)

Neljäs epäuskon tapa on jättää tai laiminlyödä, mitä Allah on käskenyt tehdä. Se on kuten Allah sanoo: “Sitten teimme liiton teidän kanssanne: Älkää vuodattako toistenne verta älkääkä ajako ihmisiä pois kodeistaan.- Tämän te vahvistitte ja todistitte. Tälläisiä te kuitenkin olette: te surmaatte toisianne, karkotatte ihmisiä pois kodeistaan ja autatte toisianne tekemään syntiä ja vääryyttä, mutta vankinne te lunastatte vapaiksi. Näin te teette, vaikka teitä on kielletty karkottamasta ihmisiä pois. Uskotteko siis osan Kirjasta, mutta kiellätte osan?” (2:84-85) Tässä jakeessa Allah on syyttänyt heitä epäuskosta, koska he eivät seuranneet Allahin käskyä; (tulisi huomata että) Allah on (tässä jakeessa) liittänyt heidät uskoon, silti Hän ei hyväksynyt sitä heiltä eikä se hyödyttänyt heitä Allahin edessä. Joten Allah (lisäksi) sanoi: “Mikä sitten on palkka sellaisten teistä, jotka tekevät tämän, paitsi häpeä tämän maailman elämässä, ja ylösnousemuksen päivänä heidät lähetetään takaisin kaikkein kovimpaan kuritukseen, eikä Allah ole lainkaan välinpitämätön siitä, mitä teette.” (ibid.)

Ja viides epäuskon tapa on tunnustamattomuuden epäusko. Se on kuten Allah sanoo, lainaten Aabrahamia (as) “…Me kiellämme teidät, ja välillämme on viha ja vihollisuus aina siihen asti, kunnes te uskotte yksin Jumalaan.” (60:4), eli me emme tunnusta ja kiellämme teidät. Ja Hän sanoo, kuvaten Iblistä ja hänen ystävien tunnustamattomuutta ihmiskunnasta Ylösnousemuksen Päivänä: “…Minä sanoudun irti siitä, että aikaisemmin teitte minusta Jumalan vertaisen.” (14:22) Ja Hän sanoo myös: “Aabraham sanoi: Te olette ottaneet palvottavaksenne Jumalan lisäksi jumalankuvia miellyttääksenne toisianne tässä elämässä, mutta ylösnousemuksen päivänä te kiellätte ja kiroatte toisenne…” (29:25) Eli jotkut teistä tulevat katkaisemaan välinsä toisiinsa.


Lähde: Al-Mizan, Traditional Discources, Al-Allamah al-Sayyid Muhammad Husayn at-Tabataba’i

Author: Editor