Sunni-kirjoista on löydetty joitakin perimätietoja kertomaan, että muuttaessaan Medinaan profeetta (s.a.w) huomasi juutalaisten paastoavan muharramin kymmenentenä (10.) päivänä. Hän kysyi heiltä, että miksi, ja hänelle kerrottiin: “Se on suotuisa päivä; se on päivä, jolloin Jumala toi Israelin lapset viholliseltaan (eli faaraolta); ja siksi Mooses paastosi sen päivän.” profeetta (s.a.w) sanoi, “Minä olen enemmän Mooseksen arvoinen kuin te olette”. Täten hän paastosi sinä päivänä ja määräsi (Muslimit) paastoamaan.
- al-Sahih of al-Bukhari, Vol.3; Egypt ed.; p.54
- Mishkatul-Masabih; Delhi ed.; 1307 A.H.; p.l72
Mishkatul-Masabihin selostaja on huomauttanut, että “se oli toisena vuonna, koska ensimmäisenä vuonna profeetta oli saapunut Medinaan ashuran jälkeen, rabi’ul-awwalin aikana.”
Kuinka paljon merkitystä tällä paastolla oletetusti oli voidaan arvioida toisesta perimätiedosta, joka on kerrottu Sahih Al-Bukharissa: “profeetta (s.a.w) määräsi erästä Aslamin (heimon) miestä: Ilmoita ihmisille, että kuka tahansa on syönyt hänen tulisi paastota loppupäivä, ja kuka tahansa, joka ei ole syönyt, hänen tulisi paastota (koko päivä), koska tänään on ashura (10. muharramin päivä).”
Juuri sinä vuonna Ramadan määrättiin ja velvollisuus paastota ashura oli väärennetty, kuten on väitetty toisissa perimätiedoissa samassa kirjassa. Silti kertoman mukaan sillä on paljon merkitystä vapaaehtoisena paastona.
Katsotaan nyt lähemmin näitä perimätietoja:
Ensimmäiseksi: Juutalaisilla oli heidän oma kalenterinsa ja kuukautensa. Ei ole mitään logiikkaa sanoa, että he paastosivat 10. muharramin päivä – ellei voida todistaa, että tämä päivämäärä aina kävi yksiin juutalaisen paastopäivän kanssa.
Artikkelissani “Martyrdom of Imam Husayn and the Muslim and the Jewish Calendars” (Alserat, Vol. VI, No’s 3 & 4; muharram 1401 Nov. 1980) mainittiin, että ensimmäinen juutalaisten kuukausi (Abib, myöhemmin nimetty Nisan) kävi yksiin arabien rajab-kuukauden kanssa. W.O.E. Oesterley ja Theodore H. Robinson ovat kirjoittaneet, että Arabiassa “kaikkein tärkein uudenkuun festivaaleista oli se, joka ilmaantui rajab-kuukautena, joka vastaa hebrealaista kuukautta Abib, koska tämä oli aika, jolloin menneen ajan arabit juhlivat kevätjuhlaa.” (Hebrew Religion; S.P.C.K, London; 1955; p. 128)
Luultavasti, entisinä aikoina kaksi Aabrahamin talon osahaaraa seurasivat samaa järjestelmää lisätä ylimääräinen kuukausi 7 kertaa 19 vuoden jaksossa. Ja tällä tavalla 7. juutalainen kuukausi, Tishri I, kävi yksiin muharramin kanssa. Ja muharramin ashura synkronoi 10. Tishri I -kuukauden kanssa, juutalainen sovituspäivä – paastonpäivä. Siinä artikkelissa huomattiin, että kaksi kalenteria menettivät synkronointinsa kun Islam, 9. Hijran vuonna kielsi ylimääräisen kuukauden.
Siitä syystä toisen Hijra-vuoden muharram alkoi 5. heinäkuuta vuonna 623 C.E. (Al-Munjid, 21st ed.), kuukausia ennen Tishri I:tä (joka aina kävi yksiin syys-lokakuun kanssa).
Selvästi muharramin ashuralla sinä vuonna (tai siinä tapauksessa profeetan koko elämän aikana Medinassa) ei ollut mitään merkitystä juutalaisille.
Kysymys on: Miksi he paastosivat sinä päivänä?
Toiseksi: Juutalainen kirjallisuus viittaa 7. kuukauden 10. päivän (Yom Hakippurim – Sovituspäivä) tapahtumaan tuoda Käskytaulut Siinain vuorelta, kuten Dr. Mishael Maswari-Caspi on kirjoittanut kirjeessään, viitaten aikaisempaan artikkeliini, joka on mainittu yllä.
Kysymys on: Jos juutalaiset halusivat pitää kauan kadoksissa olleen synkronoinnin Tishri I:n ja muharramin välillä, kuinka he unohtivat kertoa tämän perimätiedon profeetalle?
Kolmanneksi: Kuukausi, jolloin Jumala toi Israelilaiset faaraon luota, oli Abib (eli Rajab), kuten Raamattu selvästi sanoo: “Abib-kuussa teidän tulee viettää pääsiäisjuhlaa Herran, Jumalanne, kunniaksi, sillä siinä kuussa Herra vei teidät yöllä pois Egyptistä.” (Viides Mooseksen kirja, 16:1)
Kysymys on: Kuinka juutalaiset voivat siirtää Abib-kuukauden tapahtuman (alunperin kävi yksiin rajab-kuukauden kanssa) muharramiin, uhmaten avoimesti omaa Tooraansa?
Ja lopuksi täällä on yksi asia mietittäväksi Muslimeille: profeetta (saw) lähetettiin uskonnolla kumoamaan kaikki aikaisemmat uskonnot ja sharia. Kuinka hän suvaitsi imitoida juutalaisten tapoja?
On selvää yllämainituista tosiasioista, että juutalaisilla ei ollut mitään syytä paastota muharramin ashurana sillä aikakaudella; ja tämä tarina, joka on rakennettu niille edellytyksille, on juuri sitä – fiktiota. Ilmeisesti se oli keksitty kertojan toimesta, joka tiesi vain, että kerran muharram kävi yksiin juutalaisten Tishri I:n kanssa: mutta oli täysin tietämätön senhetkisestä juutalaisesta uskonnosta ja kulttuurista.
Henkilö tuntee itsensä pakotetuksi hillitsemään itsensä kertomaan tässä, että tämä ja muut sellaiset perimätiedot väärennettiin Umayyadien seuraajien toimesta, imaami Husainin marttyyrikuoleman jälkeen, osana heidän kampanjaansa muuttaa 10. muharramin päivä ilonpäiväksi. Nämä perimätiedot ovat samaa genreä kuin ne, jotka sanovat, että se oli 10. muharramin päivä, jolloin Nooan arkki lepäsi Arafat-vuoren päällä, tuli viileni ja pelasti Aabrahamin, ja Jeesus astui taivaisiin. Samassa kategoriassa tulivat perimätiedot, jotka rohkaisivat Muslimeita kohtelemaan ashuraa ilon juhlana sekä varastoida ruokaviljansa tänä päivänä, sillä se kasvattaisi elantoa ja toisi Allahin siunauksia taloon.
Lähde: Al-Serat – A Journal of Islamic Studies, The Fast of ‘Ashura, Sayyid Saeed Akhtar Rizvi, Vol VIII No. 3 & 4
