Miksi shiat yhdistävät rukouksia?

“Pidä rukouksesi auringonlaskusta yön hämärtymiseen ja muista päivänkoiton lukeminen. Päivänkoiton lukeminen kyllä kuullaan.” (Koraani 17:78)

Miksi Shiat yhdistävät rukouksia?

Shiat tunnustavat viisi pakollista päivittäistä rukousta. Kuitenkin he ajoittain yhdistävät dhuhr- ja asr-rukoukset suorittamalla ne välittömästi peräkkäin sen ajan puitteissa, joka on määritelty dhuhrin alkamisajaksi ja asrin lopuksi. Heidän mielestään on myös luvallista yhdistää maghrib– ja isha-rukoukset samalla tavalla. Tämä käytäntö on täysin sopusoinnussa sekä Koraanin että aidon profeetan (rauha hänelle ja hänen perheelleen) perimätiedon kanssa.

Sunni-lakikoulukunnat (fiqh) – paitsi Hanafi-koulukunta – sallii pakollisten rukousten yhdistämisen (al-jam` bayn al-salatayn) sateella, matkalla, vaaratilanteissa tai muissa hätätapauksissa. Hanafi-koulukunta kieltää päivärukousten yhdistämisen kaikissa tilanteissa, poikkeuksena Al-Muzdalifa-rukoukset Hajjin aikana. Maliki-, Shafi’i-, ja Hanbali-koulukunnat ovat kaikki yksimielisiä rukousten yhdistämisen luvallisuudesta matkalla, mutta mielipide-eroja on muiden syiden kohdalla. Shia Jafari -lakikoulukunta toteaa että rukoukset voidaan yhdistää ilman mitään erityistä syytä.

Rukousajat Koraanin mukaan

Imam Fakhr al-Din al-Razi, kuuluisa Sunni, Koraanin selittäjä, kirjoitti koskien viitattua jaetta (Kappale 17, Jae 78):

“Jos tulkitsemme pimeyden hämärän (ghasaq) hetkeksi, jolloin hämärä ensimmäisen kerran ilmestyy, termi ghasaq viittaa maghribin alkuun. Tällä perusteella, tässä jakeessa on mainittu kolme aikaa: keskipäivän aika, maghribin alkamisaika ja fajrin aika. Tämä edellyttää että keskipäivä on dhuhrin ja asrin aika; tämä aika on jaettu näiden kahden rukouksen kesken. Maghribin alkamisaika on aika maghribille ja ishalle, joten myös tämä aika on jaettu näiden kahden rukouksen kesken. Tämä edellyttää dhuhrin ja asrin sekä maghribin ja ishan yhdistämisen sallimista kaikkina aikoina. Kuitenkin on olemassa todiste, joka osoittaa että yhdistäminen kotona ollessa ilman mitään syytä ei ole sallittu. Tämä johtaa näkemykseen, jossa yhdistäminen on sallittu matkalla tai kun on sade jne.”

[Fakhr al-Din al-Razi, al-Tafsir al-Kabir, osa 5, sivu 428]

Osoitamme pian kumoamattoman todisteen, että rukousten yhdistäminen ilman mitään syytä on täysin oikeellista. Kuitenkin, on selvää että pakollisten rukousten aikoja on vain kolme: 1) Kahden pakollisen rukouksen aika, dhuhr (keskipäivä) ja asr (iltapäivä), joka on jaettu näiden kahden kesken. 2) Kahden pakollisen rukouksen aika, maghrib (hämärä) ja isha (yö), joka on myös jaettu näiden kahden kesken. 3) Fajr (aamu) -rukous, joka on yksinomaan sille.

Yhdistikö Profeetta (rauha hänelle ja hänen perheelleen) rukouksia?

  • Ibn ‘Abbas kertoi, että Allahin Lähettiläs (rauha hänelle ja hänen perheelleen) suoritti Medinassa seitsemän (rak’ah’ta) ja kahdeksan (rak’ah’ta) eli (yhdisti) keskipäivän (dhuhr) ja iltapäivän (asr) rukoukset (kahdeksan rak’ah’ta) ja hämärän (maghrib) and illan (isha) rukoukset (seitsemän rak’ah’ta).

[Sahih al-Bukhari (eng. kielinen käännös), osa 1, kirja 10, numero 537; Sahih Muslim (eng. kielinen käännös), Kitab al-Salat, Kirja 4, Luku 100 Combination of prayers when one is resident, hadith nro 1522]

  • ‘Abdullah b. Shaqiq kertoi: Eräänä päivänä Ibn ‘Abbas piti meille puhetta iltapäivällä (iltapäivärukouksen jälkeen) siihen asti, kun aurinko hävisi ja tähdet ilmestyivät, ja ihmiset alkoivat sanoa: Rukous, rukous. Henkilö Tamim-heimosta tuli sinne. Hän ei hiljentynyt eikä kääntynyt pois, vaan (jatkoi huutamista): Rukous, rukous. Ibn ‘Abbas sanoi: “Ehkä sinulta on viety äitisi, opetatko minulle sunnaa?” Ja sitten hän sanoi: “Näin Allahin lähettilään (rauha hänelle ja hänen perheelleen) yhdistävän keskipäivän (dhuhr) ja iltapäivän (asr) rukoukset ja hämärän (maghrib) ja ilta (isha) rukoukset” ‘Abdullah b. Shaqiq sanoi: “Jonkin verran epäilystä tuli mieleeni siitä. Niin menin Abu Hurairan luo ja kysyin häneltä (siitä) ja hän todisti hänen väitteensä.”

[Sahih Muslim (eng. käännös), Kitab al-Salat, Kirja 4, Luku 100 Combination of prayers when one is resident, hadith nro 1523, 1524]

Mutta eikö se koskenut matkaa, vaaraa tai sadetta?

Monet profeetan (rauha hänelle ja hänen perheelleen) perimätiedot osoittavat selvästi, että hänellä oli tapana yhdistää rukouksia ilman mitään erityistä syytä.

  • Profeetta (rauha hänelle ja hänen perheelleen) rukoili Medinassa, siellä asuessaan, ei matkustaessaan, seitsemän ja kahdeksan (tämä ilmaus tarkoittaa seitsemän rak’ah’ta maghribia ja ishaa yhdistettynä ja kahdeksan rak’ah’ta dhuhria ja aasria yhdistettynä).

[Ahmad ibn Hanbal, al-Musnad, osa 1, sivu 221]

  • Profeetta (rauha hänelle ja hänen perheelleen) rukoili dhuhrin ja asrin yhdistettynä ja maghribin ja ishan yhdistettynä ilman, että syynä olisi ollut vaara tai matka.

[Malik ibn Anas, al-Muwatta’, osa 1, sivu 161]

Itse asiassa meille on kerrottu joitain perimätietoja tämän profeetan (rauha hänelle ja hänen perheelleen) käytännön järkevyydestä. Se oli helpotukseksi ummalle!

  • Ibn ‘Abbas kertoi että Allahin lähettiläs (rauha hänelle ja hänen perheelleen) yhdisti keskipäivän rukouksen iltapäivärukouksen kanssa ja auringonlaskun rukouksen isha-rukoukseen Medinassa ilman, että oli vaaratilanne tai sadekuuro. Ja Waki’n välittämässä hadithissa (sanat ovat:): “Sanoin Ibn ‘Abbasille: Mikä sai hänet tekemään tuon? Hän sanoi: Se, että hänen (profeetan, rauha hänelle ja hänen perheelleen) ummaansa ei pitäisi laittaa (tarpeettoman) koville.”

[Sahih Muslim (eng.kiel. käännös), Kitab al-Salat, Kirja 4, Luku 100 Combination of prayers when one is resident, hadith nro. 1520; Sunan al-Tirmidhi, osa. 1, sivu 26]

  • Allahin lähettiläs (rauha hänelle ja hänen perheelleen) suoritti keskipäivän ja iltapäivän rukoukset yhdessä olematta vaaratilanteessa tai matkalla. Abu Zubair sanoi: “Kysyin Sa’idilta (yksi kertojista), miksi hän teki näin. Hän sanoi: Kysyin Ibn ‘Abbasilta kuten sinä kysyit minulta ja hän vastasi että hän (profeetta, rauha hänelle ja hänen perheelleen) haluaa, ettei yhtäkään hänen ummastaan laitettaisi (tarpeettoman) koville.”

[Sahih Muslim, eng.kielinen käännös, Kitab al-Salat, Kirja 4, Luku 100 Combination of prayers when one is resident, hadith nro 1516]

Vaikka se olisi sallittua, miksi tehdä niin?

Kukaan ei väitä että olisi jotain väärää, siinä että rukoilee yksittäiset rukoukset erikseen. Dhuhr– ja asr-rukoukset sekä maghrib– ja isha-rukoukset voidaan suorittaa joko yhdessä tai erikseen. Kuitenkin tämä profeetan (rauha hänelle ja hänen perheelleen) kahden rukouksen yhdistämiskäytäntö heijastaa Allahin jumalallista armoa (swt) umman mukavuudeksi, ja on hyviä syitä miksi se on tullut tavanomaiseksi shiojen keskuudessa.

  • Ihmiset ovat usein kiireisiä omissa asioissaan ja heillä on omat velvollisuutensa ja huolensa varsinkin maissa, joissa koulutus- tai työjärjestelmää ei ole rakennettu ottamaan huomioon muslimeilta vaadittua päivittäisten rukousten suorittamista. Jotkin ammatit vaativat pitkiä aikoja jatkuvaa keskeytymätöntä työtä. Näin on helpotukseksi ja tarkoituksena välttää se, että toinen kahdesta rukouksesta jäisi väliin, että shiat suorittavat kaksi rukoustaan yhdellä kertaa joko aikaisin tai myöhään määrätyn ajan puitteissa.
  • Kun ihmiset kokoontuvat kaukaa ja etäältä yhteisrukoukseen suorittamaan yhden kahdesta rukouksesta, he suorittavat kaksi rukousta peräjälkeen, koska on luvallista yhdistää ne. Tällä tavalla he sekä täyttävät velvollisuutensa että osallistuvat yhteisrukoukseen (jama’ah), ja saavuttavat siten lisäpalkkion. Katsotaan esimerkkinä perjantai-rukouksia. Me huomaamme että tuhannet sunni-veljet suorittavat perjantai-rukouksensa ajallaan, mutta monet heistä jättävät suorittamatta asr-rukouksen kokonaan, saati sitten yhteisrukouksena. Toisaalta shiamuslimi, joka suorittaa perjantai-rukoukset, suorittaa poikkseuksetta asr-rukouksen yhteisrukouksena.
  • Se tosiasia, että sunni-veljemme eivät ole yleisesti omaksuneet tätä sunnaa, on toinen syy, miksi shiat kokevat, että heidän täytyy pitää se elossa. Me haluaisimme lastemme ja muiden muslimien sekä jälkipolvien tietävän, että käytäntö yhdistää dhuhr– ja asr– sekä maghrib– ja isha-rukoukset on luvallista sekä samalla profeetan (rauha hänelle ja hänen perheelleen) sunna (vakiintunut käytäntö).

Johtopäätös:

Dhuhr– ja asr-rukousten yhdistäminen sekä maghrib– ja isha-rukousten yhdistäminen on Koraanin mukaista ja luvallista profeetan (rauha hänelle ja hänen perheelleen) sunnan mukaan, sekä myös helpotus. Se tosiasia, että sunniveljemme eivät yleensä harjoita tätä hyvin todistettua sunnaa, ei tee siitä soveltumattomaksi meidän elämäämme. Koska kuuluisa sunni, Sahih Muslimin selittäjä, al-Nawawi, kirjoittaa:

“Kun käytäntö (sunna) on todistettu aidoksi, sitä ei hylätä vain siksi että jotkut, useimmat tai kaikki ihmiset hylkäävät sen.”

[al-Nawawi, Sharh Sahih Muslim, (Beirut, 1392 A.H.), osa 8, sivu 56]

Lähde: Käännetty yhteistyössä Ahlul Bayt Digital Islamic Library Project kanssa, tämän artikkelin tulostettava MS Word tai PDF dokumentti löytyy heidän In A Nuthell sivulta.

Author: Editor